äyäh.
Kiirettä on pitäny, enkä oo ehtiny ollenkaan pitää blogia. Noh, täällä taas. Tietty, heti kun menee vähän huonommin.
Mä ajattelin oikeesti jo hetken, että oon ihan sinut itseni kanssa. Mulle tärkeet ihmiset tiesi, osa niistä ymmärsi. Ja mä uskottelin itelleni, että näin on hyvä.
Noh, ensinnäkin oon lihonu kesän aikana... vittumaista paskaa. Tänään laidoin bindin ensimmäistä kertaa aikoihin ja tajusin, että mun tissit on liian isot tähän. Pakko vaan laihduttaa taas.
Entäs muuten. Kaikki oli hyvin, kun kerroin Hönölle. Sitten me lakattiin puhumasta aiheesta. Nyt kaikki ahdistus on taas pakkautunu mun sisälle, enkä osaa kanavoida sitä millään terveellä tavalla ulos. Eli itsetuhoiset ajatukset täällä taas. Oon niin pettyny itteeni, mulla on kohta puoli vuotta kunnollista terapiaa takana, ja tässä on tulos? Okei, iso osa siitä meni kesätauolla mut silti.
Ei ees huvita kirjottaa muuta. Vituttaa vaan vitusti liikaa.
