lauantai 14. helmikuuta 2015

Hey, Lolita

Ööm... mitäs.

Pääsin koulusta! Jee, wohoo, jipii, lukio läpi! Ja välivuosi ilman töitä ja rahaa edessä. Vittu jes.

Mä olin eilen katsomassa Wanhojen tansseja. Ja aloin itkeä. Mä aloin vollottaa siellä yleisössä kuin pieni lapsi, kiitän vaan onneeni, että istuin yksinäni siellä nurkassa, enkä missään ihmisten keskellä. Mulle vaan iski hirvee ahdistus, mä taisin jopa saada ihan paniikkikohtauksen, koska mulla meinasi loppua happi.

Se kaikki johtui niistä tytöistä. Niistä keijukaismaisista tytöistä, joilla oli kauniita, seksikkäitäkin mekkoja, ja jotka kulki ympäriinsä korkeissa koroissa, hiukset ja meikit kohdallaan. Ja kuinka ylpeitä ne oli, kantoivat kehonsa ja itsensä kunnialla, tietäen, että kaikki muut katsoi ja ajatteli, että wau. Enkä mä voinut olla miettimättä, että miksen mä voi tyytyä samaan. Miksen mä voi pukea seksikkäitä vaatteita ja hymyillä, nostaa pääni pystyyn ja olla ylpeä nainen. Kaikki olis sillon niin vitusti helpompaa, kun että mä tungen hiukseni pipon alle piiloon ja kyhjötän nurkassa huppu päässä, ilman meikkiä ja haarat auki, koska mua ei jaksanut kiinnostaa ja mua vaan vitutti niin ankarasti.

Mä oon puhunut Hönön kanssa viime aikoina aika paljon, ja mulla on viimein sellanen fiilis, että me ollaan suht samalla aaltopituudella. Mä oon itkeny ja sanonu, etten oo nainen ja se on vastannut, että mä rakastan sua. Ja kai se on ihan hyvä juttu, sitähän mä haluan. Musta vaan tuntuu, etten riitä kuitenkaan. En niin kauan, kun ympärillä parveilee kauniita naisia, jotka punaa huulensa ja hymyilee viettelevästi, pistää tissit tarjolle ja stiletot jalkaan. Ja vaikka se vakuuttelis mua kuinka, ettei se halua ketään muuta, mä tiedän, ettei tää oo se juttu, johon se lupautu, kun me alettiin seurustella. Mä oon alkanut epäillä, että sille puhuminen oli pelkästään huono idea, koska nyt mä oon entistä epävarmempi kaikesta.

Kaiken lisäks se sanoo mua edelleen naiseks "Hei nainen" sitä tätä ja tota. Joo tiedän, se on tehnyt sitä melkein kolme vuotta, mutta mä en kykene kuunteleen sitä enää saamatta puistatuksia. Ja vielä sellanen lisäys, että oon viime postausten perusteella varmaan vaikuttanu ihan naistenvihaajalta tai joltain, sitä en ole. Tytöt on ihania yleisellä tasolla, mä vaan ite olisin mieluummin vaikka läjä paskaa, koska hyi helvetti argh. Mä en kykene tähän, se on hienoa, että te jotkut jaksatte ja ootte onnellisia siinä kehossa, jonka Jumala teille on antanut. Mä vaan oon täysin väärässä paikassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti