Kaks päivää koulua takana, sana "abi" on mulle edelleen kauhee mörkö. Ei jotenkin vaan tunnu yhtään abilta. Kirjotuksetkin pelottelee jo nurkan takana, vois pikkuhiljaa alkaa lukeen. Mun siis piti alottaa jo kesän alussa ja todennäköisesti mä alotan vasta viikkoo ennen kirjotuksia, jos sillonkaan.
Eilen mä sain kauheen siivouskohtauksen ja jynssäsin viis tuntia, koko huoneeni lattiasta kattoon ja siinä sivussa vaatehuoneen ja vessan. Mulla oli sen jälkeen kyllä harvinaisen tärähtäny olo. En ees muista, millon oon viimeks siivonnu, saati ollu asiasta yhtä innoissani.
Aamu oli harvinaisen masentava. Sadepisarat putoili peltikattoon ja ulkona oli harmaata ja kylmää. Mä aattelin, ettei se syksy nyt heti ala, vaikka koulu alkaakin, mutta ilmeisesti olin väärässä. Oh life, u bitch.
Tänään mulla oli taas psykologi. Tällä kertaa mä sain mukaani ruokapäiväkirjan ja vaa'allakäymiskiellon. Päiväkirjaa mä täytän, mutta en usko, että pystyn pitään tosta kiellosta kiinni. Koska mä en suostu käymään vaan kerran viikossa vaa'alla ja sekin jossain psykologin vastaanotolla, vanhalla vaa'alla, joka näyttää vähän sinne päin. Mä tarviin tarkan tiedon, että voin olla rauhassa. Ja nyt mä en tiedä yhtään, lihonko viikon aikana, kun en saa käydä. Käyn silti. Muahah. No, katotaan.
Mulla on tänään niin voimaton olo, etten edes muista, koska viimeks on tuntunu tältä. Mä en vaan enää jaksaa yrittää. Ja arkea takana tosiaan se kaksi päivää. Hyvin alkaa. Ehkä syy on myös siinä, etten mä oo pariin päivään ehtiny juoda mun tavallista kahviannostani.
Huoh, nyt en ehdi kirjottaa enempää..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti